Ohjelma 2024

Työpajassa tutustutaan Kirkkonummen varhaiskasvatuksen palvelupäälliköiden Kirsti Päärnilän ja Satu Westerlundin johdolla elokuussa 2024 julkaistuun Kirkkonummen varhaiskasvatuksen Laatutyön käsikirjaan.

Laatutyön käsikirjassa kuvataan Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen laadunhallinnan kokonaisuutta. Laatutyön käsikirjan tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä laadusta ja jäsentää varhaiskasvatuksessa tehtävää laatutyötä. Käsikirja ohjaa paikallisen laatutyön periaatteita, tavoitteita, rakenteita, menetelmiä ja kehittämistyötä. Toiminnan laadun varmistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi varhaiskasvatuksen laadunhallinnasta on organisaatiossa tärkeä huolehtia.  Johdon vastuulla on laatukeskustelun käynnistäminen ja ylläpitäminen sekä kaikkien osallisuuden varmistaminen siinä. Se, mitä kulloinkin pidetään tärkeänä varhaiskasvatuksessa, sen tavoitteissa ja tehtävissä tai esimerkiksi siinä, kuinka lapset oppivat, heijastuu pedagogiikkaan ja käsityksiin sen laadusta. Laadun parantaminen edellyttää, että pedagogiikkaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Laadunhallinnan kokonaisuudella tarkoitetaan laadunhallinnan organisoinnista, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa systemaattista kokonaisuutta. Laadunhallinta sisältää sellaisia strategisia toimenpiteitä, joilla järjestäjä ohjaa organisaationsa laatutyötä. Laadunhallintaan kuulutuvat laadun suunnittelu ja ohjaus, johtaminen, laadunvarmistus ja laadun parantaminen ts. kehittämistyö.

Käsikirjassa kuvataan Kirkkonummen varhaiskasvatuksen laadunhallinnan kokonaisuus, joka nojautuu yleisiin varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaaviin arvoihin, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen visioon ja mm. kuntastrategiassa esille nostettuihin arvoihin.

Työpajassa perehdytään laatutyön periaatteisiin ja rakenteisiin Kirkkonummella, joiden avulla pyritään varmistamaan laadukas varhaiskasvatus. Erityisesti keskitytään jaettuun johtamiseen ja opettajajohtoisuuteen sekä kuvataan Kirkkonummella toteutettavat varhaiskasvatus- ja esiopetuskatselmukset. Laatutyön johtamisessa hyödynnettävä pedagogisen johtamisen suunnitelma ja ryhmän pedagogisen toiminnan suunnitelma sekä näihin liittyvä arviointi esitellään työpajassa. Kirkkonummen varhaiskasvatuksen käytössä olevista arviointiprosesseista ja -työkaluista esitellään lyhyesti mm. pedagogisen toiminnan arviointi, riskienhallinta ja -arviointi, asiakas- ja henkilöstökyselyt, liikkumisen nykytilan arviointi ja kesätoiminnan arviointi.  Työpajassa kerrotaan Kirkkonummen varhaiskasvatuksen käyttöönottamasta Karvin Valssi-sähköisen arvioinnin työkalun hyödyntämisestä arvioinnissa.

Asiasanat: varhaiskasvatuksen laatutyö, laatu, arviointi, pedagogisen johtamisen rakenteet

Kirsti Päärnilä, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, toimii alueellisena esihenkilönä ja varhaiskasvatuksen johtoryhmän jäsenenä, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen laatu- ja arviointiryhmän puheenjohtaja

Kirsti Päärnilä

Satu Westerlund, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, toimii alueellisena esihenkilönä ja varhaiskasvatuksen johtoryhmän jäsenenä, vastannut Kirkkonummen varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen suunnitelman uudistustyöstä

Satu Westerlund

Tunnistanko sisäiset ja ulkoiset voimavarani? Osaanko olla kohtuullinen vai vaadinko itseltäni aina kohtuuttomia? Millaista on työelämän ihmisyys ja inhimillisyys? Voisimmeko hyväksyä riittämättömyyden tunteet ja oivaltaa, että kaikki on aina kesken ja jää myös kesken?

Työpajassa pysähdymme itsemme äärelle ja hiljennämme tietoisesti tahtiamme.

Opettelemme lempeiden harjoitusten avulla itsemyötätuntoista ajattelua ja tunnustelemme sisäisiä tarpeitamme, tunteitamme ja ajatuksiamme. Työpajan tavoite on lisätä ihmisen kehon ja mielen harmoniaa ja vahvistaa voimavarakeskeistä ajattelutapaa.

Työpajan pitäjä, liikuntapappi Eeva-Liisa Helle-Lahti on Kuortaneen urheiluopiston palveluksessa ja päätyönään hänellä on urheilurippikoulut ja nuorten urheilijoiden henkinen huolto. Eeva-Liisa on opiskellut myös hiljaisuudenretriitin ohjaajaksi ja on toiselta koulutukseltaan urheiluhieroja. Lisäksi hän on Vikinglinen nimikkolaivakuraattori. Hän kohtaa työssään kaikenikäisiä ihmisiä ja on kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.

Eeva-Liisa Helle-Lahti

Tässä työpajassa pysähdytään pohtimaan, miksi työpaikalla riidellään. Mistä konfliktit kumpuavat? Mitkä asiat edesauttavat tai mitkä asiat voivat olla esteenä sovinnon tiellä? Miten kulkea kohti kiusaamisen nollatoleranssia? Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on varmistettava työn turvallisuus sekä ennaltaehkäistävä työn fyysisiä ja henkisiä haittoja ja näin myös puututtava viipymättä havaittuihin epäkohtiin ja häiriökäyttäytymiseen.

Tule keskustelemaan ja pohtimaan, miten johtaja voi auttaa riitapukarit kohti sovintoa.

Asiasanat: konfliktinratkaisu, dialogisuus, johtaminen, aktiivinen kuuntelu, voimavarakeskeisyys, työturvallisuus, hyvinvointi

 Työpajan pitäjä Anne Koski (VO, KM) on väitöstutkija Vaasan yliopiston Johtamisen yksikössä. Annen mielenkiinnon kohteena on dialoginen johtajuus ja sen kehittäminen osallistavin menetelmin. Väitöstutkimustyön ohella hän toimii myös restoratiivisena työyhteisösovittelijana, johdon työnohjaajana, motivaatiovalmentajana ja vuorovaikutuksen kouluttajana. Anne on toiminut myös useita vuosia varhaiskasvatuksen eri johtotehtävissä.

Anne Koski

Tässä työpajassa käsittelemme varhaiskasvatuksen johtamista lasten tuen tarpeiden näkökulmasta. Pohdimme, millaisia tuen tarpeita tänään on, ja millaiset lasten tuen tarpeet etenkin haastavat pedagogista henkilöstöä. Mitä lasten tuen tarpeet edellyttävät pedagogiikalta entä pedagogiikan ja toiminnan johtamiselta?

Lasten sosiaaliset ja tunne-elämän vaikeudet sekä kielen kehityksen ja oppimisen vaikeudet ovat olleet eniten esillä pohdittaessa tehostettua tai erityistä tuen tarvetta. Mitä johtajalta ja johtamiselta vaaditaan tai mitä johtaja kohtaa itsessään ja muissa pohdittaessa varhaiserityiskasvatusta. Etukäteen olisi hyvä, jos voisit hieman pohtia millaiset tuen tarpeet juuri sinun alueellasi ovat ehkäpä aiheuttaneet huolta.

Työpajassa käymme läpi rakenteellisia ja pedagogisia elementtejä tukeen liittyen. Yksi keskeinen kysymys on myös millaista tukea johtaja saa ja millaista tukea tulisi olla saatavilla johtajan jaksamisen ja työssä oppimisen tueksi.

Työpajan pitäjä Päivi Pihlaja työskentelee Itä-Suomen yliopistossa professorina Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla. Hänen tutkimusalueensa ovat tällä hetkellä inkluusio ja inklusiivinen koulutus sekä tuen järjestelmä varhaiskasvatuksessa.

Päivi Pihlaja

Työpajassa rakennetaan yhdessä osallistujien kanssa ymmärrystä ulkopedagogiikan johtamisen kokonaisuudesta. Yhteisenä tavoitteena tehdä näkyväksi ulkopedagogiikan mahdollisuuksia ja haasteita varhaiskasvatuksessa, vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jaetaan kokemuksia muun muassa ulkopedagogiikan ja metsävarhaiskasvatuksen toiminnan aloittamisesta, toimivista arjen rakenteista ja vastuista sekä välineistöstä ja ulkopedagogiikkaan sitoutuneiden työntekijöiden rekrytoinnista ja perehdytyksestä sekä kouluttamisesta. Huomioimme työhyvinvoinnin sekä toimivan tiimityön näkökulmat ja pohdimme yhdessä ulkopedagogiikan sisältymistä ryhmien pedagogisiin suunnitelmiin ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arjen toimintaan.

Mitä ulkona oppiminen antaa lapselle ja lapsiryhmälle, mikä on luonnossa helpompaa kuin sisällä ja mikä siellä saattaa haastaa? Ja etenkin, miten niistä haasteista on mahdollista selvitä taas yhtä kokemusta rikkaampana. Millainen on johtajan rooli ulkopedagogiikan mahdollistajana ja suunnan näyttäjänä sekä toiminnan turvallisuuden takaajana?

Työpajan tavoitteena on rohkaista, innostaa ja tarjota uusia kokemuksia. Luentosalina toimii Hanaholmenin luonto. Työpajan aikana liikutaan ulkona ja materiaalit kulkevat repuissa mukanamme. Tule mukaan työpajaan, jossa menetelminä ovat yhteisöllinen ja kokemuksellinen oppiminen. Työpajaan osallistuvien toivotaan huomioivan vaatetuksessaan vallitseva säätila. Mukaan tarvitaan hyvät kävelyyn sopivat jalkineet sekä päiväreppu, jossa oma juomamuki sekä istuinalusta.

ASIASANAT: ulkopedagogiikka, metsävarhaiskasvatus, työhyvinvointi, oppimisympäristö, luonto ja yhteisöllinen oppiminen

Työpajan pitäjä Reetta Laaksonen, työskentelee Salon kaupungin varhaiskasvatuksessa päiväkodinjohtajana. Märynummen päiväkodissa on pitkä metsävarhaiskasvatuksen perinne, jossa Reetta on johtanut ulkopedagogiikkaa jo 15 vuoden ajan. Päiväkodin kota-alue on tärkeä ja luonteva osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminta- ja oppimisympäristöjä. Reetta vetää kollegansa kanssa Salon varhaiskasvatuksessa Ihanasti pihalla -mestareiden verkostoa.

Koulutukseltaan Reetta on Sosionomi YAMK ja ammatillinen opettaja sekä esiopetuskelpoinen varhaiskasvatuksen opettaja. Hän on pitkän linjan partiolainen ja vapaaehtoistyössä kasvatusjärjestössä hänelle mieluisinta on nuorten sekä aikuisten kouluttaminen ulkona luonnossa.

Reetta Laaksonen

Työpajassa tutustutaan Kirkkonummen varhaiskasvatuksen palvelupäälliköiden Kirsti Päärnilän ja Satu Westerlundin johdolla elokuussa 2024 julkaistuun Kirkkonummen varhaiskasvatuksen Laatutyön käsikirjaan.

Laatutyön käsikirjassa kuvataan Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen laadunhallinnan kokonaisuutta. Laatutyön käsikirjan tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä laadusta ja jäsentää varhaiskasvatuksessa tehtävää laatutyötä. Käsikirja ohjaa paikallisen laatutyön periaatteita, tavoitteita, rakenteita, menetelmiä ja kehittämistyötä. Toiminnan laadun varmistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi varhaiskasvatuksen laadunhallinnasta on organisaatiossa tärkeä huolehtia.  Johdon vastuulla on laatukeskustelun käynnistäminen ja ylläpitäminen sekä kaikkien osallisuuden varmistaminen siinä. Se, mitä kulloinkin pidetään tärkeänä varhaiskasvatuksessa, sen tavoitteissa ja tehtävissä tai esimerkiksi siinä, kuinka lapset oppivat, heijastuu pedagogiikkaan ja käsityksiin sen laadusta. Laadun parantaminen edellyttää, että pedagogiikkaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Laadunhallinnan kokonaisuudella tarkoitetaan laadunhallinnan organisoinnista, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa systemaattista kokonaisuutta. Laadunhallinta sisältää sellaisia strategisia toimenpiteitä, joilla järjestäjä ohjaa organisaationsa laatutyötä. Laadunhallintaan kuulutuvat laadun suunnittelu ja ohjaus, johtaminen, laadunvarmistus ja laadun parantaminen ts. kehittämistyö.

Käsikirjassa kuvataan Kirkkonummen varhaiskasvatuksen laadunhallinnan kokonaisuus, joka nojautuu yleisiin varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaaviin arvoihin, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen visioon ja mm. kuntastrategiassa esille nostettuihin arvoihin.

Työpajassa perehdytään laatutyön periaatteisiin ja rakenteisiin Kirkkonummella, joiden avulla pyritään varmistamaan laadukas varhaiskasvatus. Erityisesti keskitytään jaettuun johtamiseen ja opettajajohtoisuuteen sekä kuvataan Kirkkonummella toteutettavat varhaiskasvatus- ja esiopetuskatselmukset. Laatutyön johtamisessa hyödynnettävä pedagogisen johtamisen suunnitelma ja ryhmän pedagogisen toiminnan suunnitelma sekä näihin liittyvä arviointi esitellään työpajassa. Kirkkonummen varhaiskasvatuksen käytössä olevista arviointiprosesseista ja -työkaluista esitellään lyhyesti mm. pedagogisen toiminnan arviointi, riskienhallinta ja -arviointi, asiakas- ja henkilöstökyselyt, liikkumisen nykytilan arviointi ja kesätoiminnan arviointi.  Työpajassa kerrotaan Kirkkonummen varhaiskasvatuksen käyttöönottamasta Karvin Valssi-sähköisen arvioinnin työkalun hyödyntämisestä arvioinnissa.

Asiasanat: varhaiskasvatuksen laatutyö, laatu, arviointi, pedagogisen johtamisen rakenteet

Kirsti Päärnilä, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, toimii alueellisena esihenkilönä ja varhaiskasvatuksen johtoryhmän jäsenenä, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen laatu- ja arviointiryhmän puheenjohtaja

Kirsti Päärnilä

Satu Westerlund, Kirkkonummen varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, toimii alueellisena esihenkilönä ja varhaiskasvatuksen johtoryhmän jäsenenä, vastannut Kirkkonummen varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen suunnitelman uudistustyöstä

Satu Westerlund

Tunnistanko sisäiset ja ulkoiset voimavarani? Osaanko olla kohtuullinen vai vaadinko itseltäni aina kohtuuttomia? Millaista on työelämän ihmisyys ja inhimillisyys? Voisimmeko hyväksyä riittämättömyyden tunteet ja oivaltaa, että kaikki on aina kesken ja jää myös kesken?

Työpajassa pysähdymme itsemme äärelle ja hiljennämme tietoisesti tahtiamme.

Opettelemme lempeiden harjoitusten avulla itsemyötätuntoista ajattelua ja tunnustelemme sisäisiä tarpeitamme, tunteitamme ja ajatuksiamme. Työpajan tavoite on lisätä ihmisen kehon ja mielen harmoniaa ja vahvistaa voimavarakeskeistä ajattelutapaa.

Työpajan pitäjä, liikuntapappi Eeva-Liisa Helle-Lahti on Kuortaneen urheiluopiston palveluksessa ja päätyönään hänellä on urheilurippikoulut ja nuorten urheilijoiden henkinen huolto. Eeva-Liisa on opiskellut myös hiljaisuudenretriitin ohjaajaksi ja on toiselta koulutukseltaan urheiluhieroja. Lisäksi hän on Vikinglinen nimikkolaivakuraattori. Hän kohtaa työssään kaikenikäisiä ihmisiä ja on kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.

Eeva-Liisa Helle-Lahti

Grunderna för planen för småbarnspedagogik (kap. 3.1) lyfter fram betydelsen av en språkmedveten verksamhetskultur inom småbarnspedagogik. Alla medlemmar i en gemenskap påverkar verksamhetskulturen som i sin tur påverkar medlemmarna. Därmed är ledningens roll i att skapa en inkluderande verksamhetskultur som stöder både barnens och personalens utveckling betydande.

Språkmedvetenheten gäller och gynnar alla barn, oavsett språklig och kulturell bakgrund. I finländsk kontext aktualiseras frågor om bland annat nationalspråken där finskan har en stark nationell majoritetsställning och svenskan är i numerisk minoritet. Även engelskan med stark ställning som ett globalt språk samt gamla och nya minoritetsspråk aktualiseras.

Workshopen tar avstamp i aktuella kartläggningar och forskning inom området och speciellt i den finländska kontexten. I diskussionerna tar vi också fasta på deltagarnas erfarenheter av fungerande praxis respektive praktiska utmaningar då det kommer till att bygga upp en inkluderande och språkmedveten verksamhetskultur. Workshopen bygger således på aktivt deltagande i diskussioner kring temat. Vi utgår från frågeställningar som t.ex. Vad innebär en språkmedveten verksamhetskultur inom småbarnspedagogiken? Vad är ledningens roll i skapandet av en språkmedveten verksamhetskultur? Vilka fördelar ger en språkmedveten verksamhetskultur?

Nyckelord: mångfald, språkmedvetenhet, verksamhetskultur

Asiasanat: moninaisuus, kielitietoisuus, toimintakulttuuri

Työpajan pitäjä Katri Hansell toimii varhaiskasvatuksen johtavana tutkijana Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnassa Åbo Akademissa. Hänen tutkimuksensa käsittelee kielitietoisuutta sekä kielenoppimista ja -opettamista erityisesti kaksi- ja monikielisissä konteksteissa.

Työpaja on ruotsinkielinen, esitysmateriaali suomeksi.

Kaikki kasvu ja oppiminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa. Opettajan, kasvattajan ja lapsen välinen myönteinen suhde ja positiivinen ilmapiiri ovat lähtökohta molemminpuolisen hyvinvoinnin rakentumiselle.

Hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa, joissa on mahdollisuus rakentaa luottamusta kahden ihmisen välille ja lisätä turvallisuuden kokemusta. Kun lapsella on tuen tarpeita, kuten puutteita sosiaalisissa ja emotionaalisissa taidoissa, sitä merkityksellisempää on aikuisen lämmin ja vahvistava tunneyhteys lapseen. Yhdenkin aikuisen myötätuntoinen suhtautuminen ja rohkaisevat sanat voivat riittää.

Keskeistä on nähdä lapsi puutekeskeisyyden sijaan paljossa onnistuvana ja arvokkaana yksilönä sekä löytää jokaisen vahvuudet.

Vahvuuksien ja myönteisten hetkien tunnistaminen kasvattaa lapsen itsetuntoa, lisää uskoa omiin mahdollisuuksiin ja lujittaa myönteistä käsitystä itsestä. Vahvuuksien esiin kutsuminen, sanallistaminen ja tietoinen näkyväksi tekeminen sekä taitoihin ja voimavaroihin keskittyminen rohkaisevat ihan jokaista ja rakentavat voimavaroja.

Tässä työpajassa opit:

• Mitä ovat luonteenvahvuudet?
• Miten rakennetaan positiivisen pedagogiiikan askelet päiväkotiin?
• Miten tunnistetaan omia ja kollegoiden sekä lasten vahvuuksia?
• Miten lisätään myönteistä vuorovaikutusta?
• Miksi kaikki tämä on tärkeää hyvinvoinnin ja kasvun näkökulmasta?

Tervetuloa mukaan!

Työpajan pitäjä Kaisa Vuorinen (FT, erityisopettaja, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja, Positive Learning Oy) on opettajien kouluttaja, oppimateriaalien kehittäjä ja luonteenvahvuuksista väitellyt erityisopettaja, joka puhuu hyvän huomaamisen puolesta.

Kaisa Vuorinen

Tässä työpajassa pääset tutustumaan ja inspiroitumaan vuorohoidon johtamisen mahdollisuuksista. Voimme jakaa omia, toimivia tapojamme ja pohtia yhdessä, miten vahvistamme laatua varhaiskasvatuksessa ilta- ja viikonloppuhoidossa.

Tule työpajaan miettimään kanssamme, miten arjen rakenteilla ja struktuurilla luomme työhyvinvointia ja toteutamme lasten tarvitsemaa tukea. Pohditaan myös yhdessä vuorohoidon pedagogisen johtajuuden vahvistamista.

Miten voimme ottaa huomioon työhyvinvoinnin edistämisen näkökulman vuorohoidossa? Vuorotyöstä johtuva katkonaisuus luo haasteita johtamiselle, joita olemme lähteneet ratkomaan Turussa monin eri keinoin. Millaiset ovat vuorohoidon johtajan mahdollisuudet huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan?

Kerromme työpajassa, miten huomioimme työhyvinvoinnillisen näkökulman työvuorosuunnittelussa, Pulssi-työkalusta sekä millaisia johtajuuden tukirakenteita on Turun vuorohoidossa. Turussa päiväkodin erityisopettaja antaa tukea pedagogiseen johtajuuteen. Päiväkodinjohtaja, päiväkodin varajohtaja ja päiväkodin erityisopettaja muodostavat tiiviin ja yhtenäisen tiimin, joka keskittyy niin päiväkodin pedagogiin kuin henkilöstöhallinnon haasteisiin. Edellä mainittu tiimi vie ratkaisukeskeisesti asioita eteenpäin yhdessä koko henkilöstön kanssa.

Lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja vuorohoidon linjaukset haastavat johtajuutta. Miten taata lapselle esiopetus omassa esiopetusryhmässään, huomioiden epäsäännölliset hoitoajat ja lapsen etu? Työpajassa keskustelemme ja ideoimme tästä.

Tule mukaan. Opitaan toisiltamme hyviä käytänteitä, joita voimme kehittää!

Työpajan pitäjät ovat Turun kaupungin varhaiskasvatuksen esihenkilöitä.

Pia Jokinen on toiminut pitkään aluepäällikkönä johtaen vuorohoidon kokonaisuutta. Pia tuntee kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet ja kehittämiskohteet. Hän toimii ratkaisukeskeisesti ja vie asioita eteenpäin lapsen etu huomioiden.

Hanna Hiekka-Kataja (KM, VEO, VO) toimii vuoropäiväkodin johtajana Turun Varissuon alueella. Hintsankujan päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta aamuviiden ja iltakymmenen välillä. Hanna on kerännyt kokemusta erilaisista varhaiskasvatuksen tehtävistä, joita hän hyödyntää nykyisessä tehtävässään.

Laura Leppäkoski (KM, VO, vs. päiväkodinjohtaja) toimii ympärivuorokautisen päiväkodin johtajana Turun keskustan alueella. Kaskenmäen päiväkoti on Turun ainoa ympärivuorokautista varhaiskasvatusta tarjoava yksikkö. Lauralla on pitkä kokemus ympärivuorokautisen päiväkodin eri tehtävistä, kuten opettajana, varajohtajana ja päiväkodinjohtajana.