Siirry sisältöön

Työpajat 26.8.2020

Keskiviikon  26.8.2020 rinnakkaissessiot ovat klo 10.45-12.15.

Osallistujille lähtee työpajailmoittautumista varten linkki sähköpostiin! Työpajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Varhaiskasvatuksen johtajuuden suhteet / KT Eeva Tiihonen

Organisaation tärkein voimavara on ihmisissä. Suhteille perustuva johtajuus antaa pohjan johtajuuden jakamiselle. Suhdejohtajuuden ja jaetun johtajuuden avulla vahvistetaan työyhteisön työntekijöiden osallisuutta. Suhteet saavat merkityksensä ihmisten välisessä toiminnassa. Suhteet ja niiden merkitys muuttuvat ja muokkautuvat keskinäisen toiminnan ja kohtaamisten kautta. Parhaimmillaan varhaiskasvatusyksikön arki on suhteiden avulla toteutuvaa tavoitteellista toimintaa, jossa arjen haasteisiin etsitään ja löydetään yhteisöllisiä ratkaisuja.

Haluatko johtajana ymmärtää näitä suhteita paremmin? Haluatko kuulla ja jakaa myös omia kokemuksiasi siitä, miten nämä suhteet ovat sidoksissa toisiinsa ja miten ne toteutuvat? Mikä merkitys vuorovaikutussuhteilla on johtajuudessa? Työpajassa tutustutaan johtamisen suhdemalliin ja sen neljään suhdenäkökulmaan. Menetelminä on käytännönläheiset osallistavat keskustelua ja reflektiota korostavat menetelmät.

Työpajassa on tarkoituksena jakaa kokemuksellista tietoa keskustelujen ja ryhmätöiden avulla. Työpajaan osallistuvien on hyvä orientoitua aiheeseen valmiudella reflektoida omia kokemuksiaan aiheesta yhdessä toisten kanssa. Yhteisen reflektoinnin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä suhteiden keskeisestä merkityksestä johtajuudelle ja johtajuuden jakamiselle.

Työpajan vetäjä: KT Eeva Tiihonen, joka on väitellyt 15.11.2019 aiheenaan varhaiskasvatuksen johtajuus suhteiden kautta toteutuvana ja jaettuna ilmiönä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, tulkita ja luoda ymmärrystä johtajuuden toteutumisesta. Tutkimuksen päätuloksena Tiihonen kehitteli johtajuuden suhdemallin, joka koostuu seuraavista johtajuussuhteista: voimaannuttava vuorovaikutussuhde, luottamussuhde, kumppanuussuhde ja auktoriteettisuhde. Johtajuuden suhdemalli on mahdollista soveltaa käytännön toimintaan. Suhdemalli avaa ja vahvistaa tietoisuutta suhteiden keskeisestä merkityksestä johtajuudelle.

Työpajan maksimiosallistujamäärä 35.

Avainsanat: jaettu johtajuus, johtajuussuhteet, relationaalinen johtajuus

***

Ratkaisukeskeinen johtaminen ja vuorovaikutus / YTM, Coach, Arttu Puhakka

Ratkaisukeskeisyyttä on kuvattu asenteeksi ongelmallisissa tilanteissa. Ratkaisukeskeisyydessä on tiettyjä tunnuspiirteitä ja se tarjoaa monia menetelmiä eri vuorovaikutustilanteisiin. Se on kuitenkin ihmiskäsitys, joka heijastuu ajatuksissa ja ilmenee toiminnassa.

Työpajassa tutustutaan ratkaisukeskeisyyteen, kokeillaan sitä esimiestyön näkökulmasta sekä jaetaan kokemuksia sen käytöstä. Ensin osallistujat tutustuvat ratkaisukeskeisyyden tunnuspiirteisiin kuten ei-tietäminen, voimavarakeskeisyys ja tavoitteellisuus. Sitten osallistujat kokeilevat ratkaisukeskeistä haastattelua, ja saavat myös siitä palautetta. Lopuksi kerätään ja jaetaan kokemuksia ratkaisukeskeisyydestä ja sen liittymäkohdista mm. sisäiseen motivaatioon. Sisäistä motivaatiota tarkastellaan Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian näkökulmasta.

Työpajan vetäjä: Ratkaisukeskeinen valmentaja Arttu Puhakka, joka työskentelee UEF Aducatessa. Hänen pitämissä koulutuksissa ja valmennuksissa on ollut yli 12000 osallistujaa. Viime vuosina hän on valmentanut mm. opetusalan johtajia ja esimiehiä sekä kouluttanut opetushenkilöstöä positiivisesta psykologiasta.

Työpajan maksimiosallistujamäärä 42.

Avainsanat: ratkaisukeskeisyys, valmentaminen, vuorovaikutus, ei-tietäminen, tavoitteellisuus, kokeilukulttuuri

***

Kasvatetaan musiikilla –kasvetaan musiikkiin! Musiikin käsikirja opettajajohtajuuden työkaluna

Kuuluuko sinun johtamasi päiväkodin käytävillä lasten laulu? Loruillaanko lasten kanssa arjen peruspuuhissa? Onko musiikkivälineistö laadukas ja kaikkien saatavilla? Näetkö musiikkikasvatuksen merkityksen lapsen hyvinvoinnin tukena? Teetkö taidekasvatusta koskevat päätökset lasten etua ajatellen?

Karvin (kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen) tuoreen raportin ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (2019)” mukaan yhtenä kehittämissuosituksena on: Taidekasvatuksen asemaa varhaiskasvatuksessa tulee vahvistaa. Korkealaatuinen pedagoginen toiminta vaatii yhteisesti rakentuneen pedagogisen näkemyksen. Esimiehen vastuulla on varmistaa varhaiskasvatushenkilöstön ymmärrys taidekasvatuksen kuulumisesta perustehtävään.

Työpajassa heittäydytään yhdessä musiikin maailmaan toiminnallisten menetelmien kautta teoriaa unohtamatta. Tervetuloa innostumaan musiikista laulaen, loruillen, tanssien, soittaen ja leikkien. Työpaja sopii ihan kaikille taidekasvatuksen merkitystä hyvinvoinnin ja oppimisen välineenä arvostavalle. Koe kuinka musiikin siemen antaa aivoille siivet!

Työpajan maksimiosallistujamäärä 35

Työpajan vetäjinä toimivat varhaiskasvatuksen opettajat Urpu-Maarit Bruun ja Emmi Siikström, jotka työskentelevät Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksessa. Musiikki on molempien intohimo ja hyvinvointia lisäävä voimavara. Molemmat ovat kehittäneet omaa musiikkikasvattajuuttaan erilaisten koulutusten kautta. Vuonna 2014 Kuopiossa otettiin käyttöön Urpu-Maarit Bruunin kokoama käsikirja Kasvatetaan musiikilla – kasvetaan musiikkiin. Työpajan vetäjät kouluttivat lähes koko Kuopion kaupungin varhaiskasvatushenkilöstön käsikirjaan liittyvin toiminnallisin koulutuksin. Koulutus rohkaisi henkilöstöä tunnistamaan arjessa jo käytössä olevia musiikkikasvatuksen menetelmiä ja innosti heittäytymään musiikkikasvatuksen moniin mahdollisuuksiin.

Avainsanat: hyvinvoinnin johtaminen, heittäytyminen, musiikin ilo, elämys, taidekasvatus, Karvin laatuindikaattorit, toiminnallisuus

***

Toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksessa / KT Piia Roos

Viime vuosien monet varhaiskasvatuksen muutokset edellyttävät kehittävää työotetta. Vaatimus varhaiskasvatuksen systemaattisesta arvioinnista ja kehittämisestä on haaste tämän päivän johtajuudelle. Kuinka kehittää toimintakulttuuria systemaattisesti? Mitä, milloin ja millä keinoin johtaja voi johtaa henkilöstöä toimintakulttuurin muutokseen?

Tässä työpajassa kehittämistoimintaa tarkastellaan toimintakulttuurin näkökulmasta. Pajassa etsitään yhdessä vastausta siihen, mitä toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksen arjessa tarkoittaa ja miten Vasuun kirjatut periaatteet sitä ohjaavat. Osallistujat haastetaan arvioimaan omia toimintatapojaan ja löytämään keinoja niiden uudistamiseen. Olennaista on muistaa, että vastuu toimintakulttuurin kehittämisestä kuuluu kaikille työyhteisön jäsenille. Avainasemaan nouseekin sellaisten menetelmien löytäminen, jotka konkretisoivat muutostarvetta ja konkretisoiminen ja vahvistavat henkilöstön sitoutuneisuutta. Tätä kautta avautuu keino toimintakulttuurin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Työpajan vetäjä: KT Piia Roos

Työpajan maksimiosallistujamäärä: 40

Avainsanat: systemaattinen arviointi, kehittäminen, toimintakulttuurin muutos, vasun periaatteet, henkilöstön sitoutuneisuus, johtajan tehtävät

***

Päiväkotivierailu Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Tervetuloa tutustumaan Lehtoniemen päiväkodin ja Martti Ahtisaaren koulun esi- ja alkuopetukseen ja niiden yhteistyöhön. Lehtoniemen päiväkoti ja Martti Ahtisaaren koulu sijaitsevat kauniissa Saaristokaupungissa vain kuuden kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Lehtoniemen päiväkodin esiopetusryhmät toimivat Martti Ahtisaaren koulun tiloissa ja yhteistyötä on kehitetty määrätietoisesti aivan koulurakennuksen valmistumisesta alkaen.

Kuopiossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan jollakin alla olevasta kolmesta tasosta:

  1. Kaveriluokka –yhteistoimintaryhmiä (esi+1+2 –luokat), toimivat yhdessä päivittäin.
  2. Kaveriluokka –toimintaa, jossa erillisissä tiloissa toimiva esi- ja alkuopetus tekevät yhteistyötä esim. 2x/viikko (väh. 1 Torni käytössä, leikki oppimismenetelmänä, opintokokonaisuudet ja heterogeeniset pienryhmät)
  3. Vuosiluokkiin sidottua esi- ja alkuopetusta, jossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteet määrittyvät kaupungin yhteistyösopimuksen mukaisesti ja laaditaan vuosittain tiimin yhteistyösuunnitelmassa.

Lehtoniemen päiväkodin neljässä esiopetusryhmässä aikuiset työskentelevät työparina ja niissä yhteistyötä alkuopetuksen kanssa toteutetaan 2 –tason mukaisesti. Työparityöskentelyssä lapsiryhmät ovat pieniä ja lasten yksilöllinen huomioiminen sekä pienryhmätoiminta mahdollistuvat päivittäin. Työparina toimittaessa tiedonkulku on saumatonta ja toiminnan suunnittelussa pystytään hyvin huomioimaan lasten yksilölliset tarpeet. Työparityöskentely mahdollistaa myös tilojen joustavan käyttämisen.

Työpariryhmien lisäksi esikoululaisiamme on kahdessa kaveriluokassa, joissa noudatetaan vuosiluokkiin sitoutumatonta opetusta. Kaveriluokissa varhaiskasvatuksenopettaja ja luokanopettaja toimivat yhteisopettajina ryhmässä jossa on esiopetuksen, ensimmäisen luokan ja toisen luokan oppilaita. Kaveriluokissa oppilaat työskentelevät säännöllisesti eri-ikäisten oppilaiden pienryhmissä. VSOP-toimintamallia toteutetaan kokonaisvaltaisena opetuksen järjestämisen, oppimisympäristön ja pedagogiikan suunnittelun muotona.

Kuopion kaveriluokissa tavoitteena on oppimaan oppimisen taitojen vahvistaminen, motivaation kasvattaminen, osallisuuden edistäminen, eheyttävät oppimiskokonaisuudet sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy. Tämän lisäksi toimintamallissa keskeistä on oppilaiden mahdollisuus edetä opinnoissa omalla kehitystasollaan ja käyttää alkuopetukseen se aika, joka vastaa oppilaan yksilöllisiä tarpeita. Tämä tuo opiskeluun joustoa ajallisesti sekä mahdollisuuksia opetusryhmien muodostamiseen yli vuosiluokkarajojen.

Lähtö Musiikkikeskukselta klo 10.45, koululla klo 11.00-12.00, takaisin Musiikkikeskuksella klo 12.15.

Avainsanat: esiopetus, alkuopetus, yhteistyö, vuosiluokkiin sitomaton opetus, työparityöskentely, jaettu pedagoginen johtajuus

Max 20 osallistujaa

Työpajan vetäjä: Tiina Kerman, Saaristokaupungin aluevastaava päiväkodinjohtaja

***

Pedagoginen johtajuus -roolit ja vastuut / KT Elina Fonsén

Muutoksen tuulet puhaltavat varhaiskasvatuksessa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hallinnonalan, lain ja ohjausasiakirjojen muutokset sekä organisaatioiden rakentelliset muutokset haastavata uudistamaan myös johtajuutta. Tässä turbulenssissa myös varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden on haettava uudelleen muotoaan roolien ja vastuiden sekä rakenteiden selkiyttämisen avulla.

Toiminnallisessa työpajassa tutustutaan aluksi viimeaikaiseen teoriaan varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta. Tämän jälkeen tarkastellaan oman johtamiskokonaisuuden pedagogisen johtajuuden rakenteita ja henkilöstön rooleja sekä toimintakulttuuria näiden rakenteiden sisällä ja laaditaan kehittämissuunnitelma.

Osallistujamäärä: max 35

Avainsanat: pedagoginen johtajuus, roolit, vastuut ja rakenteet, johtajuden kehittäminen

Työpajan vetäjä: Elina Fonsén työskentelee Helsingin yliopistossa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina. Hän toimii myös aktiivisesti Kasvatus- ja opetusalan johtamisen tutkimus- ja koulutusryhmä KAJO:ssa ja on varhaiskasvatuksen johtamisen dosentti ja asiantuntija. Hänellä on pitkä kokemus taustalla varhaiskasvatuksen opettajan työstä sekä projektityöstä varhaiskasvatuksen laadun ja johtajuuden kehittämishankkeissa Tampereen yliopistolla. Fonsén on Suomen Varhaiskasvatus ry:n puheenjohtaja.

***

Päiväkotivierailu Kahden johtajan malli – uhka vai mahdollisuus

max 30 osallistujaa TÄMÄ PÄIVÄKOTIVIERAILU LIITTYY EDELLISEN PÄIVÄN TYÖPAJAAN

Tule näkemään ja kokemaan, miten olemme onnistuneet Siilinjärvellä kahden johtajan mallissa 330 lapsen päiväkodissa, joka on rakennettu 1926 käyttöönotettuun mielisairaalarakennukseen.

Kuinka organisoida arki 330 lapsen päiväkodissa? Työpaja on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä työpajassa tiistaina 31.3.2020 kerromme, mitkä tekijät ovat olleet tiimijohtajuuden onnistumisen avaintekijöitä sekä miten tiimijohtajuus on rakentunut ja kehittynyt matkan varrella sekä millaista se on juuri nyt. Käymme läpi mitä tiimijohtajuus edellyttää ja mitä se antaa. Toisessa työpajassa keskiviikkona pääsette paikan päälle omin silmin katsomaan, miltä toimintaympäristömme näyttää Päiväkoti Pilvilinnassa. Keskiviikon päiväkotivierailun bussikuljetus Kuopion Musiikkikeskukselta lähtee klo 10.45 ja palaa takaisin 12.15.

Päiväkodissa toimii 16 lapsiryhmää + perhepäivähoidon varahoito sekä 2 lapsiryhmää n. puolen kilometrin päässä erillisessä rakennuksessa. Päiväkoti on auki arkisin etukäteisvarausten mukaan arkipäivisin klo 5 -22.30. Päiväkodissa on n. 330 lasta ja henkilökuntaa 71. Päiväkotia johtaa kaksi johtajaa ja varajohtaja, joka toimii myös avoimen päiväkodin johtajana.

Työpajan vetäjät: Siilinjärveläisen Päiväkoti Pilvilinnan johtajat Aulikki Hartikainen ja Marika Hallikainen.

Työpajan maksimiosallistujamäärä 30.

Avainsanat: tiimijohtajuus, pedagoginen johtajuus, jaettu johtajuus, johtajien tehtäväjako, megapäiväkoti