Siirry sisältöön

Työpajat 25.8.2020

Tiistain rinnakkaissessiot ovat klo 15.00-16.30.

Osallistujille lähtee työpajailmoittautumista varten linkki sähköpostiin! Työpajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

25.8.2020 Iloa irrotellen vuorovaikutukseen / Viestintäkoulutus Draivi

Kuinka huomioin vuorovaikutuksellisesti erilaiset työntekijät? Mitä oma sanaton viestintäni ilmaisee? Mikä ihmeen statusviestintä? Kuinka saan viestini menemään perille?

Iloa irrotellen vuorovaikutukseen –työpajassa harjoitellaan toiminnallisin menetelmin vuorovaikutuksen eri osa-alueita, joita esimiehet ja johtajat kohtaavat omassa arjessaan. Sisältöalueena ovat viestintätyylit, statukset ja sanaton viestintä. Työpaja kehittää koulutettavien ryhmäviestintä-, neuvottelu-, esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja sekä heittäytymiskykyä arjen vuorovaikutustilanteisiin.

Viestintäkoulutus Draivi on perustettu vuonna 2008. Sen yrittäjänä toimii Tiina Naumanen (KM, FM). Tiina Naumasen erityisosaamista on vuorovaikutustaitojen, esiintymistaitojen, ryhmäviestintätaitojen ja asiakaspalvelutaitojen kouluttaminen toiminnallisin menetelmin. Lisäksi Naumanen toimii Jyväskylän yliopiston alaisten draamakasvatuksen perusopintojen vastuuopettajana Kuopiossa sekä työskentelee esittävän taiteen ammattilaisena. Naumanen on kouluttanut kymmeniä tuhansia työntekijöitä ja esimiehiä erinomaisin palauttein. Hänet on palkittu Kuopion Yrittäjien vuoden 2018 Yksinyrittäjä -palkinnolla sekä Savon Yrittäjien maakunnallisella vuoden 2018 Yksinyrittäjä -palkinnolla. Lisätietoja: www.viestintakoulutusdraivi.fi

Avainsanat: vuorovaikutustaidot, johtaminen, statusviestintä, toiminnalliset menetelmät, ryhmäviestintätaidot

***

Resilienssi - miten johdan muutoksessa? / väitöstutkija Merja Hautakangas

Varhaiskasvatukselle, kuten työelämälle muutenkin on tyypillistä nopeat muutokset, jotka ovat tuoneet uusia vaatimuksia johtamiselle. Työntekijöiden itseohjautuva työote on lisännyt erilaisia odotuksia johtamiselle kuin aiemmin. Miten johdan resilienssiä itsessäni, työntekijöissä ja työyhteisössäni?

Tuntuuko siltä, että kiireen tuoma sumu peittää toipumiskyvyn, joustavuuden, kyvyn ennakoida ja tehdä harkittuja päätöksiä? Työpaja nostaa sinut näköalapaikalle sumun ylle, sillä tutkimuksen mukaan resilienssiä voidaan edistää ja sitä voidaan oppia yhdessä! Tule työpajaan, jossa saat työkalua tunnistaa mahdollisten ongelmien juurisyitä ja löytää ratkaisujen avaimia niihin. Näin saat valmiuksia vähentää ikävien reaktioiden ketjuuntumista ja negatiivista kierrettä sekä löytää keinoja vahvistaa koettua työn imua ja innostusta.

Resilienssi - miten johdan muutoksessa? -työpajassa tutkimme resilienssiä tutkimusten ja kokeilujen valossa. Pohdimme miten sitä voi edistää ja mitkä ovat resilientin työyhteisön tunnusmerkit. Lisäksi valotamme mitä on kasvun asenne ja miten se näyttäytyy käyttäytymisessämme. Pedagogisen johtamisen näkökulmasta peilaamme resilienssiä oppimiskyvyn tunnistamiseen.

Työpajan osallistujamäärä: max 35

avainsanat: resilienssi, toipumiskyky, positiivinen johtaminen, ratkaisukeskeisyys, vuorovaikutus ja yhteistyö, työhyvinvointi

Työpajan vetäjä: Merja Hautakangas, yliopistonopettaja, päiväkodinjohtaja, väitöskirjatutkija

***

Päiväkotivierailu metsäryhmään (kaksi vaihtoehtoa, molempiin max 20 osallistujaa)

Päiväkotivierailu 1: Länsi-Puijon päiväkodissa on toiminut vuodesta 2016 alkaen Metsäryhmä esiopetusikäisille lapsille ”Luonnossa kotonaan Kotala”. Maksimiosallistujamäärä 20, päiväkodilla jakaudutaan 10 hengen ryhmiin. Työpajan vetäjä: Päiväkodinjohtaja Tarja Kanninen.

Päiväkotivierailu 2: Puijonlaakson päiväkodin yhteyteen perustettiin vuonna 2018 metsäryhmä. Toimintavuonna 2018 – 2019 ryhmä aloitti toimintansa 4 – 5-vuotiaiden lasten ryhmänä. Tällä hetkellä ryhmässä on 5 - 6-vuotiaita lapsia. Maksimiosallistujamäärä 20, päiväkodilla jakaudutaan 10 hengen ryhmiin. Työpajan vetäjä: Aluevastaava päiväkodinjohtaja Asta Sarnola.

Työpajassa perehdytään metsäryhmän toimintaan ja vieraillaan ryhmän käytössä olevalla kodalla ja sen ympäristössä. Metsätoiminta on Kuopion kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaista ja toimintaympäristönä ovat päiväkodin läheisyydessä olevat kota ja lähimetsä.

Työpajassa esitellään metsäryhmän toimintaa pedagogiikan näkökulmasta. Millaiset puitteet luonto tarjoaa oppimisympäristönä? Miten arvoperusta ja oppimiskäsitys saadaan huomioitua luontoympäristössä? Entä esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen sisällöt ja leikki?

Pedagogiikan lisäksi työpajassa pohditaan, mitä käytännön ratkaisuja luontoympäristössä toimittaessa on muun muassa huomioitava. Miten lasten turvallisuus taataan? Soveltuuko metsäryhmä kaikille lapsille? Mitä työntekijältä vaaditaan ja toisaalta mitä metsäryhmässä työskentely merkitsee työntekijän hyvinvoinnille? Entä mitä yhteistyö huoltajien kanssa edellyttää? Mitä luontoympäristö antaa lapselle kokemuksen ja tutkimusten valossa? Miten se tukee lasten hyvinvointia ja oppimista? Entä mitä metsäryhmän toiminta merkitsee päiväkodin johtajan työssä?

Linja-autokuljetus lähtee Kuopion Musiikkikeskukselta klo 15.00 ja paluu klo 16.30.

Asiasanat: metsäryhmä, luonto oppimisympäristönä, johtaminen ja hyvinvointi, turvallisuus, yhteistyö huoltajien kanssa

***

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin johtaminen / KT Janniina Vlasov / KARVI

Tässä työpajassa pureudutaan varhaiskasvatuksen arvioinnin perusteisiin ja arviointia ohjaavien laatuindikaattorien käyttöön. Työpajassa saat tietoa paitsi yksiköissä toteutettavasta arvioinnista, myös tukimateriaalia arviointiprosessin johtamiseen ja suunnitteluun. Työpajassa harjoitellaan lisäksi indikaattoreiden pilkkomista konkreettisiksi arviointiperusteiksi.

Nyt kunnissa ja yksiköissä tulee keskittyä luomaan varhaiskasvatuksen arvioinnille toimivat rakenteet. Esimiehen tehtävä on huolehtia siitä, että arvioinnille ja sen suunnittelulle varataan riittävästi aikaa. Arvioinnista on tehtävä systemaattista ja saatava arvioinnin rakenteet istumaan osaksi päivää. Lisäksi arvioinnin on oltava johdettua ja tavoitteellista. Arviointia ei tulisi toteuttaa vain arvioinnin itseisarvon vuoksi tai ulkopuolisia varten, vaan sen tulisi kytkeytyä tiiviisti oman toiminnan kehittämiseen ja varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen. Arviointitiedon keräämistä tärkeämpää onkin siis itse arviointiprosessi ja siitä seuraava kehittäminen. Mutta miten tämä kaikki tehdään? Miten laatutyötä yksiköissä johdetaan?

Työpajassa yksikkö- ja tiimitasolla tapahtuvan arvioinnin johtamista tarkastellaan esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Perustuuko yksikkötasolla ja tiimipalavereissa tapahtuva arviointi suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kerättyyn arviointitietoon vai ”mututuntumaan”? Miten tiimeissä tuotettu ja siellä käsitelty arviointitieto liikkuu yksikön eri tasoilla? Onko ryhmillä toiminnan suunnittelua tukeva työväline, kuten ryhmävasu tai ryhmän toimintasuunnitelma ja käytetäänkö sitä arvioinnin perustana? Ovatko yksikön toimintaa ohjaavat, kirjatut pedagogiset tavoitteet riittävän konkreettisia, kattavia ja arvioitavissa olevia?

Työpajan vetäjä: Janniina Vlasov (KT, VO) työskentelee arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa, Karvissa. Hän oli mukana laatimassa Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjaa (2018) sekä siinä julkaistuja tutkimusperusteisia varhaiskasvatuksen laadun indikaattoreita, joiden pohjalta kehitetään nyt kansallista arviointijärjestelmää ja tuotetaan työkaluja paikallisen tason arvioinnin tueksi. Janniina on varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kehittäjä, jonka työn keskiössä ovat lapset ja heidän hyvinvointinsa.

Työpajan maksimiosallistujamäärä 40

Avainsanat: arviointi, kehittäminen, laatuindikaattorit, arviointikriteerit

***

Kahden johtajan malli – uhka vai mahdollisuus (HUOM. kaksivaiheinen työpaja)

Tule näkemään ja kokemaan, miten olemme onnistuneet Siilinjärvellä kahden johtajan mallissa 330 lapsen päiväkodissa, joka on rakennettu 1926 käyttöönotettuun mielisairaalarakennukseen.

Kuinka organisoida arki 330 lapsen päiväkodissa? Työpaja on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä työpajassa tiistaina 31.3.2020 kerromme, mitkä tekijät ovat olleet tiimijohtajuuden onnistumisen avaintekijöitä sekä miten tiimijohtajuus on rakentunut ja kehittynyt matkan varrella sekä millaista se on juuri nyt. Käymme läpi mitä tiimijohtajuus edellyttää ja mitä se antaa. Toisessa työpajassa keskiviikkona 1.4.2020 pääsette paikan päälle omin silmin katsomaan, miltä toimintaympäristömme näyttää Päiväkoti Pilvilinnassa. Keskiviikon päiväkotivierailun bussikuljetus Kuopion Musiikkikeskukselta lähtee klo 10.45 ja palaa takaisin 12.15.

Päiväkodissa toimii 16 lapsiryhmää + perhepäivähoidon varahoito sekä 2 lapsiryhmää n. puolen kilometrin päässä erillisessä rakennuksessa. Päiväkoti on auki arkisin etukäteisvarausten mukaan arkipäivisin klo 5 -22.30. Päiväkodissa on n. 330 lasta ja henkilökuntaa 71. Päiväkotia johtaa kaksi johtajaa ja varajohtaja, joka toimii myös avoimen päiväkodin johtajana.

Työpajan vetäjät: Siilinjärveläisen Päiväkoti Pilvilinnan johtajat Aulikki Hartikainen ja Marika Hallikainen.

Työpajan maksimiosallistujamäärä 30.

Avainsanat: tiimijohtajuus, pedagoginen johtajuus, jaettu johtajuus, johtajien tehtäväjako, megapäiväkoti

***

"Hankalat tyypit" johtajina ja johdettavina /max 50 osallistujaa

Oletko kohdannut "hankalia tyyppejä"? Niitä vastarannan kiiskiä, jotka aina vastustavat muutosta? Tai joiden ainakin väitetään vastustavan aina muutosta. Mikä on tervettä ja rakentavaa kriittisyyttä? Mikä vain negatiivista asennetta? Keitä nämä hankalat tyypit ovat? Ovatko he hankalia sittenkään? Oletko itse tullut leimatuksi hankalaksi tyypiksi, ihan vain siksi että sinut tulkitaan ja ymmärretään väärin? Tervetuloa työpajaan, jossa pohditaan miten hankalat tyypit käännetään parhaimmillaan mahdollisuuksiksi haasteen sijaan. Työmenetelmänä työpajassa käytetään ryhmittäistä väitteiden purkamista. Väitteet pureutuvat siihen mikä "hankalien tyyppien" ja heidän esimiestensä dialogissa ei oikopäätä onnistu. Mietimme samalla sitä miten dialogi mahdollisesti onnistuisi. Työpajaan kannattaa tulla, jos erilaisuuden johtaminen kiinnostaa, tai olet itsekin erilainen johdettavaksi kuin "normityypit".

Työpajan vetäjä: julkisjohtamisen professori Esa Hyyryläinen Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä, joka tituleeraa itseään hankalan tyypin kokemusasiantuntijaksi, sillä Esa on itsekin tullut luetuksi väärin.

Avainsanat: hyvä johtajuus, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, dialoginen tapa toimia