Siirry sisältöön

Työpajakuvaukset

Virtuaalifoorumissa ennätysmäärä työpajoja!

KARVI / Varhaiskasvatuksen laadun johtaminen / Janniina Vlasov / 29.9.20 klo 10-11.30

Tässä työpajassa pureudutaan varhaiskasvatuksen arvioinnin perusteisiin ja arviointia ohjaavien laatuindikaattorien käyttöön. Työpajassa saat tietoa paitsi yksiköissä toteutettavasta arvioinnista, myös tukimateriaalia arviointiprosessin johtamiseen ja suunnitteluun. Työpajassa harjoitellaan lisäksi indikaattoreiden pilkkomista konkreettisiksi arviointiperusteiksi.

Nyt kunnissa ja yksiköissä tulee keskittyä luomaan varhaiskasvatuksen arvioinnille toimivat rakenteet. Esimiehen tehtävä on huolehtia siitä, että arvioinnille ja sen suunnittelulle varataan riittävästi aikaa. Arvioinnista on tehtävä systemaattista ja saatava arvioinnin rakenteet istumaan osaksi päivää. Lisäksi arvioinnin on oltava johdettua ja tavoitteellista. Arviointia ei tulisi toteuttaa vain arvioinnin itseisarvon vuoksi tai ulkopuolisia varten, vaan sen tulisi kytkeytyä tiiviisti oman toiminnan kehittämiseen ja varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen. Arviointitiedon keräämistä tärkeämpää onkin siis itse arviointiprosessi ja siitä seuraava kehittäminen. Mutta miten tämä kaikki tehdään? Miten laatutyötä yksiköissä johdetaan?

Työpajassa yksikkö- ja tiimitasolla tapahtuvan arvioinnin johtamista tarkastellaan esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Perustuuko yksikkötasolla ja tiimipalavereissa tapahtuva arviointi suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kerättyyn arviointitietoon vai ”mututuntumaan”? Miten tiimeissä tuotettu ja siellä käsitelty arviointitieto liikkuu yksikön eri tasoilla? Onko ryhmillä toiminnan suunnittelua tukeva työväline, kuten ryhmävasu tai ryhmän toimintasuunnitelma ja käytetäänkö sitä arvioinnin perustana? Ovatko yksikön toimintaa ohjaavat, kirjatut pedagogiset tavoitteet riittävän konkreettisia, kattavia ja arvioitavissa olevia?

Työpajan vetäjä: Janniina Vlasov (KT, VO) työskentelee arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa, Karvissa. Hän oli mukana laatimassa Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjaa (2018) sekä siinä julkaistuja tutkimusperusteisia varhaiskasvatuksen laadun indikaattoreita, joiden pohjalta kehitetään nyt kansallista arviointijärjestelmää ja tuotetaan työkaluja paikallisen tason arvioinnin tueksi. Janniina on varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kehittäjä, jonka työn keskiössä ovat lapset ja heidän hyvinvointinsa.

Avainsanat: arviointi, kehittäminen, laatuindikaattorit, arviointikriteerit

Varhaiskasvatuksen johtajuuden suhteet / Eeva Tiihonen / 29.9.20 klo 10-11.30

Organisaation tärkein voimavara on ihmisissä. Suhteille perustuva johtajuus antaa pohjan johtajuuden jakamiselle. Suhdejohtajuuden ja jaetun johtajuuden avulla vahvistetaan työyhteisön työntekijöiden osallisuutta. Suhteet saavat merkityksensä ihmisten välisessä toiminnassa. Suhteet ja niiden merkitys muuttuvat ja muokkautuvat keskinäisen toiminnan ja kohtaamisten kautta. Parhaimmillaan varhaiskasvatusyksikön arki on suhteiden avulla toteutuvaa tavoitteellista toimintaa, jossa arjen haasteisiin etsitään ja löydetään yhteisöllisiä ratkaisuja.

Haluatko johtajana ymmärtää näitä suhteita paremmin? Haluatko kuulla ja jakaa myös omia kokemuksiasi siitä, miten nämä suhteet ovat sidoksissa toisiinsa ja miten ne toteutuvat? Mikä merkitys vuorovaikutussuhteilla on johtajuudessa? Työpajassa tutustutaan johtamisen suhdemalliin ja sen neljään suhdenäkökulmaan. Menetelminä on käytännönläheiset osallistavat keskustelua ja reflektiota korostavat menetelmät.

Työpajassa on tarkoituksena jakaa kokemuksellista tietoa keskustelujen ja ryhmätöiden avulla. Työpajaan osallistuvien on hyvä orientoitua aiheeseen valmiudella reflektoida omia kokemuksiaan aiheesta yhdessä toisten kanssa. Yhteisen reflektoinnin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä suhteiden keskeisestä merkityksestä johtajuudelle ja johtajuuden jakamiselle.

Työpajan vetäjä: KT Eeva Tiihonen, joka on väitellyt 15.11.2019 aiheenaan varhaiskasvatuksen johtajuus suhteiden kautta toteutuvana ja jaettuna ilmiönä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, tulkita ja luoda ymmärrystä johtajuuden toteutumisesta. Tutkimuksen päätuloksena Tiihonen kehitteli johtajuuden suhdemallin, joka koostuu seuraavista johtajuussuhteista: voimaannuttava vuorovaikutussuhde, luottamussuhde, kumppanuussuhde ja auktoriteettisuhde. Johtajuuden suhdemalli on mahdollista soveltaa käytännön toimintaan. Suhdemalli avaa ja vahvistaa tietoisuutta suhteiden keskeisestä merkityksestä johtajuudelle.

Avainsanat: jaettu johtajuus, johtajuussuhteet, relationaalinen johtajuus

Ratkaisukeskeinen johtaminen ja vuorovaikutus / Arttu Puhakka / 29.9.20 klo 10-11.30

Ratkaisukeskeisyyttä on kuvattu asenteeksi ongelmallisissa tilanteissa. Ratkaisukeskeisyydessä on tiettyjä tunnuspiirteitä ja se tarjoaa monia menetelmiä eri vuorovaikutustilanteisiin. Se on kuitenkin ihmiskäsitys, joka heijastuu ajatuksissa ja ilmenee toiminnassa.

Työpajassa tutustutaan ratkaisukeskeisyyteen, kokeillaan sitä esimiestyön näkökulmasta sekä jaetaan kokemuksia sen käytöstä. Ensin osallistujat tutustuvat ratkaisukeskeisyyden tunnuspiirteisiin kuten ei-tietäminen, voimavarakeskeisyys ja tavoitteellisuus. Sitten osallistujat kokeilevat ratkaisukeskeistä haastattelua, ja saavat myös siitä palautetta. Lopuksi kerätään ja jaetaan kokemuksia ratkaisukeskeisyydestä ja sen liittymäkohdista mm. sisäiseen motivaatioon. Sisäistä motivaatiota tarkastellaan Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian näkökulmasta.

Työpajan vetäjä: Ratkaisukeskeinen valmentaja Arttu Puhakka, joka työskentelee UEF Aducatessa. Hänen pitämissä koulutuksissa ja valmennuksissa on ollut yli 12000 osallistujaa. Viime vuosina hän on valmentanut mm. opetusalan johtajia ja esimiehiä sekä kouluttanut opetushenkilöstöä positiivisesta psykologiasta.

Avainsanat: ratkaisukeskeisyys, valmentaminen, vuorovaikutus, ei-tietäminen, tavoitteellisuus, kokeilukulttuuri

Virtuaalinen vierailu metsäryhmään / Tarja Kanninen ja Asta Sarnola / 29.9.20 klo 10-11.30

Virtuaalista vierailua varten on kuvattu Länsi-Puijon ja Puijonlaakson päiväkotien metsäryhmien toimintaa. Työpajan vetäjinä: Päiväkodinjohtajat Tarja Kanninen ja Asta Sarnola

Työpajassa perehdytään metsäryhmien toimintaan ja vieraillaan ryhmien käytössä olevilla kodilla ja niiden ympäristössä. Metsätoiminta on Kuopion kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaista.

Työpajassa esitellään metsäryhmän toimintaa pedagogiikan näkökulmasta. Millaiset puitteet luonto tarjoaa oppimisympäristönä? Miten arvoperusta ja oppimiskäsitys saadaan huomioitua luontoympäristössä? Entä esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen sisällöt ja leikki?

Pedagogiikan lisäksi työpajassa pohditaan, mitä käytännön ratkaisuja luontoympäristössä toimittaessa on muun muassa huomioitava. Miten lasten turvallisuus taataan? Soveltuuko metsäryhmä kaikille lapsille? Mitä työntekijältä vaaditaan ja toisaalta mitä metsäryhmässä työskentely merkitsee työntekijän hyvinvoinnille? Entä mitä yhteistyö huoltajien kanssa edellyttää? Mitä luontoympäristö antaa lapselle kokemuksen ja tutkimusten valossa? Miten se tukee lasten hyvinvointia ja oppimista? Entä mitä metsäryhmän toiminta merkitsee päiväkodin johtajan työssä?

"Hankalat tyypit" johtajina ja johdettavina / Esa Hyyryläinen / 29.9.20 klo 14-15.30

Oletko kohdannut "hankalia tyyppejä"?

Niitä vastarannan kiiskiä, jotka aina vastustavat muutosta? Tai joiden ainakin väitetään vastustavan aina muutosta. Mikä on tervettä ja rakentavaa kriittisyyttä? Mikä vain negatiivista asennetta? Keitä nämä hankalat tyypit ovat? Ovatko he hankalia sittenkään? Oletko itse tullut leimatuksi hankalaksi tyypiksi, ihan vain siksi että sinut tulkitaan ja ymmärretään väärin?

Tervetuloa työpajaan, jossa pohditaan miten hankalat tyypit käännetään parhaimmillaan mahdollisuuksiksi haasteen sijaan. Työmenetelmänä työpajassa käytetään ryhmittäistä väitteiden purkamista. Väitteet pureutuvat siihen mikä "hankalien tyyppien" ja heidän esimiestensä dialogissa ei oikopäätä onnistu. Mietimme samalla sitä miten dialogi mahdollisesti onnistuisi.

Työpajaan kannattaa tulla, jos erilaisuuden johtaminen kiinnostaa, tai olet itsekin erilainen johdettavaksi kuin "normityypit".

Työpajan vetäjä: julkisjohtamisen professori Esa Hyyryläinen Vaasan yliopiston johtamisen yksiköstä, joka tituleeraa itseään hankalan tyypin kokemusasiantuntijaksi, sillä Esa on itsekin tullut luetuksi väärin.

Avainsanat: hyvä johtajuus, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, dialoginen tapa toimia

Resilienssi - miten johdan muutoksessa? / Merja Hautakangas / 29.9.20 klo 14-15.30

Varhaiskasvatukselle, kuten työelämälle muutenkin on tyypillistä nopeat muutokset, jotka ovat tuoneet uusia vaatimuksia johtamiselle. Työntekijöiden itseohjautuva työote on lisännyt erilaisia odotuksia johtamiselle kuin aiemmin. Miten johdan resilienssiä itsessäni, työntekijöissä ja työyhteisössäni?

Tuntuuko siltä, että kiireen tuoma sumu peittää toipumiskyvyn, joustavuuden, kyvyn ennakoida ja tehdä harkittuja päätöksiä? Työpaja nostaa sinut näköalapaikalle sumun ylle, sillä tutkimuksen mukaan resilienssiä voidaan edistää ja sitä voidaan oppia yhdessä! Tule työpajaan, jossa saat työkalua tunnistaa mahdollisten ongelmien juurisyitä ja löytää ratkaisujen avaimia niihin. Näin saat valmiuksia vähentää ikävien reaktioiden ketjuuntumista ja negatiivista kierrettä sekä löytää keinoja vahvistaa koettua työn imua ja innostusta.

Resilienssi - miten johdan muutoksessa? -työpajassa tutkimme resilienssiä tutkimusten ja kokeilujen valossa. Pohdimme miten sitä voi edistää ja mitkä ovat resilientin työyhteisön tunnusmerkit. Lisäksi valotamme mitä on kasvun asenne ja miten se näyttäytyy käyttäytymisessämme. Pedagogisen johtamisen näkökulmasta peilaamme resilienssiä oppimiskyvyn tunnistamiseen.

avainsanat: resilienssi, toipumiskyky, positiivinen johtaminen, ratkaisukeskeisyys, vuorovaikutus ja yhteistyö, työhyvinvointi

Työpajan vetäjä: Merja Hautakangas, yliopistonopettaja, päiväkodinjohtaja, väitöskirjatutkija

Kaveriluokka toimintamalli Martti Ahtisaaren koulun ja Lehtoniemen päiväkodin yhteistyömuotona / Tiina Kerman ja Virpi Pasanen / 29.9.20 klo 14-15.30

Tervetuloa tutustumaan Lehtoniemen päiväkodin ja Martti Ahtisaaren koulun esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön. Lehtoniemen päiväkoti ja Martti Ahtisaaren koulu sijaitsevat kauniissa Saaristokaupungissa vain kuuden kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Lehtoniemen päiväkodin esiopetusryhmät toimivat Martti Ahtisaaren koulun tiloissa ja yhteistyötä on kehitetty määrätietoisesti aivan koulurakennuksen valmistumisesta alkaen.

Kuopiossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan jollakin alla olevasta kolmesta tasosta:

1. Kaveriluokka –yhteistoimintaryhmiä (esi+1+2 –luokat), toimivat yhdessä päivittäin.

2. Kaveriluokka –toimintaa, jossa erillisissä tiloissa toimiva esi- ja alkuopetus tekevät yhteistyötä esim. 2x/viikko (väh. 1 oppimispolku käytössä, leikki oppimismenetelmänä, opintokokonaisuudet ja heterogeeniset pienryhmät)

3. Vuosiluokkiin sidottua esi- ja alkuopetusta, jossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteet määrittyvät kaupungin yhteistyösopimuksen mukaisesti ja laaditaan vuosittain tiimin yhteistyösuunnitelmassa.

Lehtoniemen päiväkodin esikoululaisia on kahdessa kaveriluokassa, jotka toimivat kaveriluokkatoimintamallin mukaisesti. Kaveriluokissa varhaiskasvatuksenopettaja ja luokanopettaja toimivat yhteisopettajina ryhmässä jossa on esiopetuksen, ensimmäisen luokan ja toisen luokan oppilaita.

Kaveriluokissa oppilaat työskentelevät säännöllisesti eri-ikäisten oppilaiden pienryhmissä. Kaveriluokka-toimintamallia toteutetaan kokonaisvaltaisena opetuksen järjestämisen, oppimisympäristön ja pedagogiikan suunnittelun muotona.

Kuopion kaveriluokissa tavoitteena on oppimaan oppimisen taitojen vahvistaminen, motivaation kasvattaminen, osallisuuden edistäminen, eheyttävät oppimiskokonaisuudet sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy. Tämän lisäksi toimintamallissa keskeistä on oppilaiden mahdollisuus edetä opinnoissa omalla kehitystasollaan ja käyttää alkuopetukseen se aika, joka vastaa oppilaan yksilöllisiä tarpeita. Tämä tuo opiskeluun joustoa ajallisesti sekä mahdollisuuksia opetusryhmien muodostamiseen yli vuosiluokkarajojen.

Avainsanat: esiopetus, alkuopetus, yhteistyö, kaveriluokka-toimintamalli, jaettu pedagoginen johtajuus

Työpajan vetäjät: Tiina Kerman, Saaristokaupungin aluevastaava päiväkodinjohtaja ja Virpi Pasanen, varhaiskasvatuksen opettaja

Pedagoginen johtajuus -roolit ja vastuut / Elina Fonsén / 30.9.20 klo 10-11.30

Muutoksen tuulet puhaltavat varhaiskasvatuksessa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hallinnonalan, lain ja ohjausasiakirjojen muutokset sekä organisaatioiden rakentelliset muutokset haastavata uudistamaan myös johtajuutta. Tässä turbulenssissa myös varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden on haettava uudelleen muotoaan roolien ja vastuiden sekä rakenteiden selkiyttämisen avulla.

Toiminnallisessa työpajassa tutustutaan aluksi viimeaikaiseen teoriaan varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta. Tämän jälkeen tarkastellaan oman johtamiskokonaisuuden pedagogisen johtajuuden rakenteita ja henkilöstön rooleja sekä toimintakulttuuria näiden rakenteiden sisällä ja laaditaan kehittämissuunnitelma.

Avainsanat: pedagoginen johtajuus, roolit, vastuut ja rakenteet, johtajuden kehittäminen

Työpajan vetäjä: Elina Fonsén työskentelee Helsingin yliopistossa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina. Hän toimii myös aktiivisesti Kasvatus- ja opetusalan johtamisen tutkimus- ja koulutusryhmä KAJO:ssa ja on varhaiskasvatuksen johtamisen dosentti ja asiantuntija. Hänellä on pitkä kokemus taustalla varhaiskasvatuksen opettajan työstä sekä projektityöstä varhaiskasvatuksen laadun ja johtajuuden kehittämishankkeissa Tampereen yliopistolla. Fonsén on Suomen Varhaiskasvatus ry:n puheenjohtaja.

Iloa irrotellen vuorovaikutukseen / Viestintäkoulutus Draivi / 30.9.20 klo 10-11.30

Kuinka huomioin vuorovaikutuksellisesti erilaiset työntekijät? Mitä oma sanaton viestintäni ilmaisee? Mikä ihmeen statusviestintä? Kuinka saan viestini menemään perille?

Iloa irrotellen vuorovaikutukseen –työpajassa harjoitellaan toiminnallisin menetelmin vuorovaikutuksen eri osa-alueita, joita esimiehet ja johtajat kohtaavat omassa arjessaan. Sisältöalueena ovat viestintätyylit, statukset ja sanaton viestintä. Työpaja kehittää koulutettavien ryhmäviestintä-, neuvottelu-, esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja sekä heittäytymiskykyä arjen vuorovaikutustilanteisiin.

Viestintäkoulutus Draivi on perustettu vuonna 2008. Sen yrittäjänä toimii Tiina Naumanen (KM, FM). Tiina Naumasen erityisosaamista on vuorovaikutustaitojen, esiintymistaitojen, ryhmäviestintätaitojen ja asiakaspalvelutaitojen kouluttaminen toiminnallisin menetelmin. Lisäksi Naumanen toimii Jyväskylän yliopiston alaisten draamakasvatuksen perusopintojen vastuuopettajana Kuopiossa sekä työskentelee esittävän taiteen ammattilaisena. Naumanen on kouluttanut kymmeniä tuhansia työntekijöitä ja esimiehiä erinomaisin palauttein. Hänet on palkittu Kuopion Yrittäjien vuoden 2018 Yksinyrittäjä -palkinnolla sekä Savon Yrittäjien maakunnallisella vuoden 2018 Yksinyrittäjä -palkinnolla. Lisätietoja: www.viestintakoulutusdraivi.fi

Avainsanat: vuorovaikutustaidot, johtaminen, statusviestintä, toiminnalliset menetelmät, ryhmäviestintätaidot

Kasvatetaan musiikilla –kasvetaan musiikkiin! Musiikin käsikirja opettajajohtajuuden työkaluna / Urpu-Maarit Bruun ja Emmi Siikström / 30.9.20 klo 10-11.30

Kuuluuko sinun johtamasi päiväkodin käytävillä lasten laulu? Loruillaanko lasten kanssa arjen peruspuuhissa? Onko musiikkivälineistö laadukas ja kaikkien saatavilla? Näetkö musiikkikasvatuksen merkityksen lapsen hyvinvoinnin tukena? Teetkö taidekasvatusta koskevat päätökset lasten etua ajatellen?

Karvin (kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen) tuoreen raportin ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (2019)” mukaan yhtenä kehittämissuosituksena on: Taidekasvatuksen asemaa varhaiskasvatuksessa tulee vahvistaa. Korkealaatuinen pedagoginen toiminta vaatii yhteisesti rakentuneen pedagogisen näkemyksen. Esimiehen vastuulla on varmistaa varhaiskasvatushenkilöstön ymmärrys taidekasvatuksen kuulumisesta perustehtävään.

Työpajassa heittäydytään yhdessä musiikin maailmaan toiminnallisten menetelmien kautta teoriaa unohtamatta. Tervetuloa innostumaan musiikista laulaen, loruillen, tanssien, soittaen ja leikkien. Työpaja sopii ihan kaikille taidekasvatuksen merkitystä hyvinvoinnin ja oppimisen välineenä arvostavalle. Koe kuinka musiikin siemen antaa aivoille siivet!

Työpajan vetäjinä toimivat varhaiskasvatuksen opettajat Urpu-Maarit Bruun ja Emmi Siikström, jotka työskentelevät Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksessa. Musiikki on molempien intohimo ja hyvinvointia lisäävä voimavara. Molemmat ovat kehittäneet omaa musiikkikasvattajuuttaan erilaisten koulutusten kautta. Vuonna 2014 Kuopiossa otettiin käyttöön Urpu-Maarit Bruunin kokoama käsikirja Kasvatetaan musiikilla – kasvetaan musiikkiin. Työpajan vetäjät kouluttivat lähes koko Kuopion kaupungin varhaiskasvatushenkilöstön käsikirjaan liittyvin toiminnallisin koulutuksin. Koulutus rohkaisi henkilöstöä tunnistamaan arjessa jo käytössä olevia musiikkikasvatuksen menetelmiä ja innosti heittäytymään musiikkikasvatuksen moniin mahdollisuuksiin.

Avainsanat: hyvinvoinnin johtaminen, heittäytyminen, musiikin ilo, elämys, taidekasvatus, Karvin laatuindikaattorit, toiminnallisuus

Toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksessa / Piia Roos / 30.9.20 klo 10-11.30

Viime vuosien monet varhaiskasvatuksen muutokset edellyttävät kehittävää työotetta. Vaatimus varhaiskasvatuksen systemaattisesta arvioinnista ja kehittämisestä on haaste tämän päivän johtajuudelle.

Kuinka kehittää toimintakulttuuria systemaattisesti? Mitä, milloin ja millä keinoin johtaja voi johtaa henkilöstöä toimintakulttuurin muutokseen?

Tässä työpajassa kehittämistoimintaa tarkastellaan toimintakulttuurin näkökulmasta. Pajassa etsitään yhdessä vastausta siihen, mitä toimintakulttuurin kehittäminen varhaiskasvatuksen arjessa tarkoittaa ja miten Vasuun kirjatut periaatteet sitä ohjaavat. Osallistujat haastetaan arvioimaan omia toimintatapojaan ja löytämään keinoja niiden uudistamiseen. Olennaista on muistaa, että vastuu toimintakulttuurin kehittämisestä kuuluu kaikille työyhteisön jäsenille. Avainasemaan nouseekin sellaisten menetelmien löytäminen, jotka konkretisoivat muutostarvetta ja konkretisoiminen ja vahvistavat henkilöstön sitoutuneisuutta. Tätä kautta avautuu keino toimintakulttuurin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Työpajan vetäjä: KT Piia Roos

Avainsanat: systemaattinen arviointi, kehittäminen, toimintakulttuurin muutos, vasun periaatteet, henkilöstön sitoutuneisuus, johtajan tehtävät